Tässä voit tutustua pentupäiväkirjaan eli siihen, mitä Jangas D-pentueen elämässä tapahtuu ensimmäisten 7-8 viikon aikana.
Aloitetaanpa kuitenkin kertomus Täplän tiineysajasta.
Täplän juoksu alkoi heinäkuun lopussa ja viimein 8. elokuuta progestroni oli nousussa ja tulos oli 1,8 ng/ml.
Seuraava proge otettiin kahta päivää myöhemmin, jolloin tulos oli 2,4.
Niinpä lähdimme sulhasta eli Veikkaa (McTwister's Wet Wet Wet) tapaamaan lauantaina 12.8.
Astutus onnistui helposti jaTäplä palasi sunnuntaina takaisin Nummelinin perheen hoiviin.
Heti astutuksesta alkaen Täplä oli kuulemma tavallista vaisumpi.
Neljännen tiineysviikon aikana Täplällä ei ollut juuri ruokahalua eikä lenkkeilykään huvittanut,
nisätkin olivat hieman tavallista isommat.
33 vrk:n kuluttua astutuksesta ultrassa näkyi 7-8 pennun alkua, jotka
eläinlääkärin mukaan olivat todennäköisesti hedelmöittyneet pari päivää astutuksen jälkeen.
Kuudennella viikolla maha alkoi pyöristyä ja Täplä myös madotettiin axilurilla.
Kun seitsemän tiineysviikkoa tuli täyteen kävin hakemassa Täplän luokseni Keravalle,
onhan sen kuitenkin tarkoitus täällä synnyttää ja ja hoitaa pentunsa. Yhä pirteällä mielellä oleva
mammakoira söi koko ajan hyvällä ruokahalulla, leikki leluilla vanhaan malliin,
liikkui sen mitä jaksoi ja kasvatti mahaa kovasti. Noin 50 vrk astutuksesta alkoivat
myös pentujen liikkeet tuntua kyljissä. Lämpöäkin alettiin mittamaan viimeisen tiineysviikon kynnyksellä.
Lämmöt pysyivätkin 37,7-38,2 asteen välillä aina 65:n tiineysvuorokauteen saakka. Silloin iltapäivän ja illan aikana
lämmöt viimein laskivat aina 36,6 asteeseen asti ja seuraavana päivänä eli tiistaina 17.10 synnytys viimein alkoi.
Aamulla supistukset alkoivat kymmenen jälkeen ja ensimmäinen pentu saapui maailmaan
pitkän odotuksen jälkeen kello 12.50. Siinä vaiheessa Täplä oli jo aikas väsynyt ja tuskainen. Ensimmäisen pennun syntymä oli ensikertalaiselle äidille tuskien taival.
Toimelias narttupentu syntyi naama edellä ja alkoi
metelöidä jo ennenkuin ehti edes kokonaan ulos maailmaan. Pilkku lemipinimen pentu sai päässä olevan pilkun mukaan
ja se painoi 380 grammaa. Seuraavana 13.31 syntyi 400-grammainen urospentu perä edellä.
Pojan pentulaatikkonimeksi tuli Raita takapuolen läpi kulkevan valkoisen raidan mukaan.
Neiti Nokinenä syntyi jo todella helposti kello 14.18 Täplän imettäessä
kahta esikoistaan ja sai lempinimensä ruskeiden poskien ansiosta.
Tällä neitokaisella ei juuri valkoista kuonossa olekaan. Tämä 360-grammainen
narttupentu oli ainoa, jolla ei ollut lainkaan takakannuksia. Myös seuraava kello 14.31
syntynyt pentu oli narttu ja se on pentueen ruskein pentu. Manteli painoi syntyessään
360 grammaa ja se ilmestyi maailmaan pää edellä.
Tämän jälkeen Täplä piti pienen hengäsdystauon ja lähtiessäni sitä runsaan tunnin päästä pissattamaan
se synnytti ylen helposti pentueen pienimmän pennun, terhakkaan uroksen, ulos.
Onneksi oli pyyhe varmuuden varalle mukana!
Ruoto syntyi 15.47 ja painoi 300 g, sillä on hauska kalanruotoa muistuttava kuvio toisessa kyljessä.
Neljäs narttupentu Blondi syntyi 16.32 pää edellä ja painoi 375 g.
Viimeisenä (klo 17.26) syntynyt pentu oli 320-grammainen uros Repe, joka syntyi pää edellä ja sillä oli kaksoiskannukset takana.
Kaikenkaikkiaan Täplä ahkeroi maailmaan seitsemän pirteätä pentua, joista kolme oli uroksia ja neljä narttuja.
2. vrk 18.10.2006
Pennut tuhisivat tyytyväisyydestä emonsa hellässä huomassa. Täplä imettää kiltisti pentujaan, pitää ne puhtaana, mutta tulee aina toisinaan olohuoneen
puolelle "aikuisten" joukkoon. Kati-mummu on pari kertaa käynyt pentuja tutkimassa pentulaatikon laidan yli.
Katiska kovasti huolestuu pentujen ininästä, mutta Täplä ei halua äitinsä puuttuvan pentujen hoitoon ja huolehtii jälkikasvustaan ihan itse.
Napanuorat ovat jo kuivuneet pieniksi nysiksi. Illalla Mirka Saarentaus ja Jasu Antosalo tulivat auttamaan pentujen takakannusten poistossa.
Toimenpide sujui helposti ja nopeasti, mutta Repen kaksoiskannukset jätimme rauhaan.
Täplän perheen tyttäret Matilda ja Amanda Nummelin tulivat syyslomallaan auttamaan
pentujen kaitsemisessa ja Täplä oli tietysti iloinen tytöt tavatessaan.
3. vrk 19.10.2006
Tyytyväinen tuhina ja maiskutus jatkuu pentulaatikossa. Täplä vuotaa hieman verta, mutta on hyvin pirteä.
Pennut alkavat jo helpommin löytää
tiensä nisille ja mahat ovat maitoa pullollaan, napanuoratkin ovat jo pudonneet pois.
Täplä selvisi istukoiden syönnistä pahemmitta mahanpuruitta
ja syö hyvällä ruokahalulla. Illalla kävimme Amandan kanssa eläinlääkärissä, kun Repeltä poistettiin kaksoiskannukset takajaloista.
Olisihan ne voinut kotonakin poistaa totesimme lääkärikäynnillä ;) Eläinlääkäri kehui Repeä potraksi pennuksi, vaikka se onkin pesueensa pieninpiä.
4. vrk 20.10.2006
Pennut ja Täplä ovat edelleen tyytyväisiä elämäänsä. Pennut kasvavat ja Täplä on ilmeisen ylpeä naperoistaan.
Aloitin pentujen kanssa Bio Sensor-ohjelman, jonka aiheuttaman pienen stressin
on todettu parantavan pentujen stressinsietokykyä, oppimiskykyä ja vastustuskykyä.
Pentuja kutitetaan vanupuikolla varpaiden välistä (kosketusärsytys), pidetään pää ylöspäin, pää alaspäin,
selällään ja ne laitetaan lopuksi kylmän pyyhkeen päälle (lämpöärsytys). Kukin osio kestää vain 3-5 sekuntia. Olen toteuttanut tätä jo Täplän sisarusparven kanssa osittain
(pää ylöspäin, selällään ja lämpöärsyke), vaikken ollut asiasta erityisesti lukenutkaan.
Sen sijaan C-pentueen kanssa asia unohtui.
Asiasta voi lukea lisää Koiramme-lehden numerosta 6/2006 (Katri Lehtisen artikkeli "Virikkeellinen ympäristö kehittää pikkupentuja").
Kuvat kahden vuorokauden ikäisistä pennuista
5. vrk 21.10.2006
Suurin osa päivästäni kului ystäväpariskunnan häissä, joten pesue vietti päivän yksin kotona.
Täplä hoitaa pentujaan hyvin ja illan punnituksessa kaikki pennut olivat taas saaneet painoa lisää.
Repe kasvaa muita sisaruksiaan hitaammin, mutta se on pirteä ja tissittelee siinä kuin muutkin.
Pennut pääsevät kulkemaan jo aikamoista vauhtia ympäri laatikkoa, ne nostavat ruumistaan
terhakkaasti maasta ponnistaessaan kaikilla jaloilla, vaikka liikkuminen onkin vielä ryömimistä.
Pennuille on tullut jo paljon mustaa pigmenttiä kirsuihin ja hieman anturoihinkin.
Muutamalla on nähtävissä jo pari pisaman alkuakin kuonossa. Tuleekohan näistä
samanlaisia pisamapalleroita kuin äitinsä?
7. vrk 23.10.2006
Kyllä nuo pennut kasvavat nopeasti: tuntuu että hetkessä ne muuttuvat
pienistä avuttomista kääröistä terhakkaiksi ryömiviksi olennoiksi.
Täplän mennessä pentulaatikkoon alkaa heti kova meno, kun pennut syöksyvät nisille.
Ne ovat aiempaa päämäärätietoisempia eikä nisää enää paljon tarvitse etsiskellä.
Painotkin ovat nousseet ihan kivasti, eilen illalla (5 vrk:n iässä) punnittaessa
pentujen painot olivat 465-675 grammaa. Ainoastaan pikku-Repe ja Ruoto jäivät alle 600 gramman rajan.
Pennut osaavat jo etsiä lämpöä toisistaan (ja tietty Täplä-mammasta), ne rapsuttelevat takajalalla, näkevät unia ja tuhisevat tyytyväisyydestä.
Joskus Täplä ottaa omaa lomaa, jolloin pennut alkavat hetken päästä protestoida asiaa.
Maitoa tuntuu tulevan hyvin ja Täplä putsaa jälkikasvunsa hienosti.
Ruokaa suurperheen äiti syökin kolminkertaisesti normaaliin verrattuna.
Ruokana on Eukanuban puppy&junior all breeds lammas-riisi piimän kera sekä
yrjölän puuro lihalla, kalalla tai kananmunalla ja öljyllä höystettynä.
Täplä aterioi peräti kolmasti päivässä.
Edelleenkin Täplän ulkoilu koostuu vain lyhyistä pissalenkeistä.
TOINEN VIIKKO
8. vrk 24.10.2004
Pennut täyttivät tänään viikon. Bio sensor-ohjelmaa olen toteuttanut edelleen päivittäin.
Pentuja myös punnitaan joka päivä, vaikka vaaka ei olekaan kaikkein tarkin pentujen liikkuessa.
Painoa kaikille on kuitenkin tullut jo 560-700 grammaa. Repen ja Ruodon paino pysyttelee vielä hieman alle
600 gramman ja Raita on edelleen suurin pojanjötkäle.
Täplän poistuessa pentulaatikosta pennut hakeutuvat yhteen röykkiöön, jotta niiden on lämpimämpi olla.
Pilkku yritti jo itse kakata tänään ja jalat alkavat jo hiukan kantaa pentuja niiden ryömiessä eteenpäin.
9. vrk 25.10.2006
Tänään otin kuvat aika tasan viikon ikäisistä pennuista. Eipä ollutkaan enää niin helppoa.
Pennut osaavat jo punnertaa itsensä horjuville jaloilleen ja alkavat liikkua sen verran nopeasti,
ettei meinaa kameran kanssa perässä pysyä.
Kuvat viikon ikäisistä pennuista
10. vrk 26.10.2006
Pennut kasvavat ihan "kasvukäyrien" mukaan. Ensimmäisenä syntymäpainonsa tuplasi syntyessään pienin pikku-Ruoto
eilen kahdeksan vuorokauden iässä, tänään 9 vrk ikäisinä perässä tulivat tytöt Neiti Nokinenä, Manteli ja Blondi.
Todennäköisesti huomenna tuplapainoon kirivät loputkin porukasta.
Pentulaatikossa on edelleen rauhallista, pennut nukkuvat masut täynnä maitoa ja tissittelevät ahkerasti.
Täplän mennessä pentulaatikkoon alkaa kova meno ja pennut ovat jo taitavia punnertamaan itsensä jaloilleen,
vaikkei kävelystä paranekaan puhua ;)
Mantelin silmät ovat aukeamassa silmänurkasta.
Muut pitävät vielä luomensa tiukasti suljettuina.
11. vrk 27.10.2006
Narttupennuilla on jo silmät aukeamassa silmänurkasta. Kohta loppuu sokea kausi. Eivätköhän nuo naperot kohta ala kuullakin.
Koko porukka on kaksinkertaistanut painonsa nyt 10 vuorokauden ikään mennessä ja lopetan naperoiden punnitsemisen tähän.
Vanha vaaka ja liikkuvaiset pennut ei ole hyvä yhtälö.
Hyvin tuntuvat pennut kasvavan ja ovat tyytyväisiä elämäänsä.
En olekaan huomannut kirjoitella pentujen emän Täplän ja Kati-mummun väleistä.
Mietin etukäteen, että mitäköhän siitä tulee, kun Täplä synnyttää meillä Katin silmien alla,
Kati kun on hoitanut omia naperoitaan viimeiseen asti.
Ensimmäisten päivien aikana Katiska ennätti ulkoa tullessa pentulaatikkoon nuuhkimaan vastasyntyneitä,
mutta muuten Täplä on pitänyt sen poissa pentujen luota hiukan murahtamalla.
Samassa huoneessa Kati on saanut kyllä huoleti kulkea.
Poissaollessani olen sulkenut makuuhuoneen oven, jolloin Täplä on saanut jäädä rauhassa hoitamaan katrastaan.
Tänään Täplä ei enää välittänyt laatikon laitojen yli kurkkivasta äidistään.
12. vrk 28.10.2006
Pennut alkavat kehittyä hurjaa vauhtia. Tänään kaikilla pennuilla oli jo silmät enemmän tai vähemmän auki.
Pentulaatikossa kiirehditään jo neljällä jalalla askelia tavaillen ja nenätkin toimii jo tehokkaasti.
Kun Täplä tulee ruoka-aikaan pentulaatikon laidalle alkaa jo armoton meno.
Onneksi mammakoira imettää pentuja vielä maaten, niin että kaikki varmasti pääsevät imemään.
Bio sensor-ohjelmaakin vielä jatketaan. Kutittelu ja pää ylöspäin sylissä istuminen ei vielä juuri reaktioita herätä,
mutta ylösalaisin olo ja selälle laittaminen saa usein aikaan kitinää ja pientä rimpuilua.
Tänään leikattiin myös pentujen kynnet.
13. vrk 29.10.2006
Pentujen silmät ovat jo auki ja ne katsovat jo maailmaa vielä hieman sumeilla silmillään. Kävelykin sujuu jo aiempaa paremmin ja kovaa vauhtia.
Etenkin Raita kiertää suvereenisti koko pentulaatikon ympäri. Pennut yrittävät kivetä jo laatikon reunallekin.
Kakkaaminen ja pissaaminen onnistuu jo usein omin voimin, vaikka Täplä edelleen
siivoaa kaikki tuotokset parempii suihin ja putsaa pennut tunnollisesti.
Tänään Tuula ja Emma tulivat pentuja katsomaan. Täplä istui tyytyväisenä Emman vieressä, tämän pitäessä
vauvoja sylissä.
14. vrk 30.10.2006
Kaikille pennuille on kodit tiedossa. Suurin osa naperoista muuttaa
aikanaan sukulaistensa luokse. Yksi tytöistä (kauan odotettu Raisa) jää kotiin mummun ja
vähän vaarinkin seuraksi, Täplä-emän luo Turkuun muuttaa sijoitukseen toinen tyttö, Santtu-sedän
seuraksi Espooseen menee yksi pojista, toinen poika (Paavo tottakai) lähtee Leppävirralle Elvis-enon iloksi ja riesaksi.
Kolmas poika menee Tampereelle ystävälleni sekarotuisen Romeon ja suomenajokoira Sanin seuraksi.
Kolmas tyttö jää sijoitukseen Vantaalle ja neljäs tyttö muuttaa Helsinkiin.
Kivan tuntuiset kodit odottavat vauvoja aikanaan =)
KOLMAS VIIKKO
15. vrk 31.10.2006
Täplä joutui Axilur-kuurille ja huomenna pennut saavat maistella Canex-tahnaa.
Kahden viikon rajaryykki tuli tänään täyteen ja pennut alkavat olla jo touhuavia, toimeliaita olentoja, pieniä koiria.
Niin siis ainakin muutaman kerran päivässä 5-10 minuuttia kerrallaan.
Kaikilla on silmät auennut ihan kunnolla. N eyrittävät maistella toisiaan
hampaattomalla suullaan, läppäisevät kaveria tassulla ja ovat selvästi tietoisia toisistaan.
Pentujen kuvaaminen on entistä haastavampi tehtävä, etenkin pojat Ruoto ja Raita meinasivat ottaa jalat alleen.
Blondi on tytöistä liikkuvaisin tällä hetkellä.
16. vrk 1.11.2006
Täplä-emä on Axilur-matokuurilla ja tänään pennut aivat suuhunsa jotain ihan muuta kuin äidinmaitoa:
se oli Canex-matolääkettä.
Onneksi lääke on pennuille varsin maistuvaa, vaikka ne olivatkin selvästi ihmeissään mokomasta tahnasta.
Mennessäni pentulaatikkoon tahnaa syöttämään oli jo koko porukka änkemässä viereen.
Alkavat olla jo hauskoja tyyppejä. Nyt ne mokovat yrittävät jo harjoitella haukkumisen alkeita.
Pentujen korvat ovat ilmeisesti juuri auenneet, kun ne ovat alkaneet reagoida puheeseeni.
18. vrk 3.11.2006
Pennut ovat alkaneet jo hieman harjoitella leikin alkeita.
Kaveria voi napata hampaattomalla suulla kuonosta, tassusta ja selästä kiinni.
Tissiä yritetään napata suuhun jo Täplä-mamman seistessä ja mahat täyttyy maidosta pikavauhtia.
Pennut näyttävät (ja kuulostavat) aivan lelukoirilta pienine nappisilmineen ja kömpelöine liikkeineen.
Kaikki pennut pysyvät jo jaloillaan lyhyitä matkoja, Raita-poika saattaa kipitellä pentulaatikon päästä päähän parikin kertaa.
Ääneeni pennut jo selvästi reagoivat ja tulevat kohti katsomaan.
Taitavat odottaa, että pian se äitimuorikin kiipeää laatikkoon vauvoja hoitamaan. Pentulaatikon matalille reunakorkokkeille naperot nousevat jo reippaasti. Uni maittaa vielä pitkiä aikoja, mutta hereillä oloajat ovat kovasti lisääntyneet viimeisen viikon aikana.
Bio sensor-ohjelma lopetettiin ja nyt pentuja pidetään sylissä ihan muuten vain ;)
19. vrk 4.11.2006
Tänään ystäväni Taru tuli käymään. Lisäksi totuteltiin monenlaisiin ääniin, niin imuriin, haukuntaan kuin
ulkoa tuleviin kolinoihin. Pesukoneen kolina, imurointi sekä TV:n ja radion äänet ovtakin jokapäiväisiä.
Illalla pennut saivat maistaa ensi kertaa jauhelihaa.
Se maistui ilmeisen hyvälle, koska pennut yrittivät imea sormiakin syöpöttelyn jälkeen.
Siivotessani pentulaatikkoa siirrän naperot vieressä olevalle Täplän peitolle ja siitä ne
lähtevät jo livohkaan. Raita löytyi metrin päästä matolta.
20. vrk 5.11.2006
Lisää ihmeitä tapahtuu pentujen elämässä. Pentulaatikosta otettiin väliseinä pois
ja lisätilaan laitettiin sanomalehtiä ja lehtisilppua.
Siinä on kiva käydä pissalla ja rahistella lehtiä.
Lisäksi laatikkoon ilmestyivät pehmolelut Pingu ja Putte-Possu.
Niitä kukin vuorollaan kävi ihmettelemässä ja Manteli otti Pingun suuhunsa siivestä ja
nosti lelun ylös hampaattomalla suullaan.
Vieraita kävi tänäänkin: ensiksi yhden pojan tulevat omistajat Sinttu ja Sami,
sen jälkeen Veikka-isän omistaja Niina äitinsä ja Pirkon kanssa.
Ja taas pentulaatikon väki maisteli innolla jauhelihaa.
Saas nähdä kuinka pitkään naperot pysyvät pentulaatikossa,
kun nyt jo Raita ja Blondi yrittävät ponnistaa laidalle.
21. vrk 6.11.2006
Taas maisteltiin jauhelihaa, tällä kertaa myös pöydällä seisten.
Jaloilla pysyminen on vielä hiukan hankalaa, kun tekisi mieli tassulla auttaa.
Kati-mummukin kävi pentuja laatikossa moikkaamassa.
Tyypit lähinnä nukkuivat mummun tarkastellessa palleroita.
NELJÄS VIIKKO
22. vrk 7.11.2006
Tänään pennut pääsivät yksitellen tutustumaan makuuhuoneen lattiaan.
Ihan reippasti ne kiertelivät huoneessa neliömetrin alueella ja moni kiipesi lopuksi polvelleni.
Ensimmäiset seisontakuvat pennuista on tarkoitus ottaa perjantaina, kun sisareni tulee käymään.
Tänään harjoiteltiin taas pöydällä seisomista.
23. vrk 8.11.2006
Tänään olikin kiireisempi päivä, kun jouduin VESO-koulutukseen, joka kesti iltaan saakka.
Silti ehdittiin hieman syömään jauhelihaa (tällä kertaa oli tarjolla kanaa).
Lisäksi muutama pentu pääsi tutustumaan olohuoneeseen.
Katilla ilmeisetsi vähän kiristi päässä,
kun se mokomo hermostui Nokinenälle pennun tullessa karvoihin.
Mummu-parka on jäänyt tavallista vähemmälle huomiolle ja sen kyllä huomaa.
Pentueilmoitus on aika lähettää Kennelliittoon.
Kyseessä on D-pentue ja pentujen nimet tulevat olemaan elokuvia,
kun Täplä-mamma on aikanaan
saanut nimensä TV-sarjan "Men Behaving Badly" (Huonosti käyttäytyvät miehet)-mukaan.
Ei varmaan kauaa tarvitse miettiä, kenen mukaan Dirty Harry saa nimensä?
Pennut saavat seuraavat nimet:
uros Da Vinci Code uros Direct Action uros Dirty Harry narttu Dimples narttu Dirty Dancing narttu Dolce Vita narttu Duck Soup
24. vrk 9.11.2006
Lisää jauhelihaa! Ja vieraita! Joskus pennun elämä voi olla aikas kivaa.
Pennuille on alkuviikosta puhjennut alakulmurit ja muut hampaat tulevat kovaa vaihtia perässä.
Lelut ja sisarukset saavat kyytiä.
Suuri osa pissoista osuu sanomalehdille tai ainakin
siihen päätyyn pentulaatikkoa.
Ulos laatikosta yritetään kiivetä kovasti ja lattialla niin porukassa kuin yksitellenkin on aikamoinen vipinä.
Pentuja on tosi hauska seurata ja ne näyttävät aivan nappisilmäisiltä leluilta.
Yhden narttupennun tuleva omistajpariskunta kävi pentuja katsomassa ja illalla siskoni Riikka
tuli yökylään.
25. vrk 10.11.2006
Täplä-paralla on vatsa sekaisin ja siitä syystä se on kakannut sisälle muutamaan kertaan.
Kävimme myös yöllä ulkoilemassa.
Täplä on nyt piimädieetillä, jotta vatsa ehtisi rauhoittua.
Riikan kanssa saimme otettua pennuista ensimmäiset seisotuskuvat:
vielä kuvista näkyy harjoittelun maku, mutta kaikki ovat kuitenkin neljällä (tai ainakin kolmella) jalalla.
Myös pääkuvat saatiin napsittua.
Riikka nauroi, että Manteli saisi muuttaa Harry-vaarin luo, jos sille ei jo olisi kotia valmiina.
Tänään oli vuorossa myös ensimmäinen "oikea" ruokailu:
menu sisäsi jauhelihaa, piimää ja nappuloita.
Muuten ruokailu onnistui hienosti, mutta
pennut olivat varmoja, että ruokaa saa suuhun nopeammin kun auttaa tassuilla.
Itse kukin voi kuvitella, kuinka siistiltä pennut näyttivät ruokailun päätteeksi.
Pentulaatikon siivouksen ajaksi nostin taas pennut vapaaksi makuuhuoneeseen ja
hetken päästä ne olivatkin kaikki omissa touhuissaan pitkin huonetta.
Kuvat kolmen viikon ikäisistä pennuista
26. vrk 11.11.2006
Aamu alkoi vauhdikkaasti kello neljä, kun Täplä halusi ulos ja
pennut innostuivat vuoron perään kakalle.
Ja viimein päästyäni taas sänkyyn porukka meinasi pistää painiksi.
Kaikeksi onneksi naperot antoivat sitten minun kuitenkin vielä vedellä hirsiä hetken aikaa.
Viimein ylös noustessani Raita tepsutteli lattialle, se oli siis karannut pentulaatikosta omin voimin.
Tänään pennut saivat jo kaksi ateriaa nappuloita ja lisäksi päivällä jauhelihaa.
Illalla alettiin harjoitella jo pillillä ruokakupille tulemistakin.
"Sen minkä pienenä oppii, sen isona taitaa" sanotaan.
Vieraitakin kävi mukavasti. Kaisa ja Jarkko, joille menee yksi pojista tulivat ensimmäiseksi.
sen jälkeen saapui yhden narttupennun tuleva perhe: Pauli, Riikka ja heidän suloiset lapsensa.
Iltapäivällä myös Arja ja Niina ehtivät opettamaan pennuille pahoja tapoja ;)
Nokinenästä on kehittymässä varsinainen terrieri, jonka sidoste-sukka kestää!
Pentujen touhuilua
27. vrk 12.11.2006
Tänään pennut ruokailevat peräti kolmeen kertaan.
Hiljalleen jalat alkavat pysyä poissa kupista, kun pennut alkavat luottaa saavansa ruokaa tarpeeksi.
Pillillä kuuluu kutsu kupille.
Tänään pennut olivat yksitellen tutustumassa olohuoneeseen ja keinuivat poljettavan singerin
polkuosalla, kiipeilivät tuolin rimojen yli, tutustuivat verhoihin ja ihmettelivät uusia hajuja.
Ne tulivat innolla syliini ja aloimme harjoitella seisomista ja istumista jauhelihanokareen kanssa.
Täplä on lopettanut pentujen putsaamisen ja antaa minun hoitaa homman.
Muuten se edelleen imettää pentujaan, joskin vain hetken aikaa kerrallaan.
28. vrk 13.11.2006
Tänään aterioita tarjottiin neljästi, myös yrjölämpuuro ja jauheliha maistui pennuille.
Pieni leikkihetkin kunkin naperon kanssa erikseen sujui istumisen, seisomisen ja luoksetulon harjoittelun merkeissä.
VIIDES VIIKKO
29. vrk 14.11.2006
Täplä ei enää putsaa lainkaan pentujen kakkoja, mutta imettää kyllä tunnollisesti
jälkikasvuaan. Tänään Salla poikkesi pentuja katsomassa ja
siirsimme lauman noin 5 neliömetrin kokoiseen pentuaitaukseen olohuoneeseen.
Kyllä siinä riitti ihmettä. Nyt ne saivat myös pienen harjalta 10 cm korkean A-esteen aitaukseen,
sen ylittäminen pentujen mielestä on ilmiselvästi hauskaa!
30. vrk 15.11.2006
Olipa varsinainen päivä.
Pennuilla oli vatsat sekaisin: osa on vesiripulilla,
toisilla maha on vain löysällä. Ruoto oksenksikin aamulla.
Olin hieman huolissani pienistä.
Muut kyllä söivät hyvin taas iltapäivällä,
mutta Mantelille ja Ruodolle ei oikein ruoka maistunut ja ne muutenkin jäivät nukkumaan muiden touhutessa.
Illalla syykin selvisi: pennuilla on suolinkaisia. manteli näet kakkasi kokonaisen
lieron. Sen jälkeen pennut saivat samantien Canex-tahnat suuhun ja Täplä Axilur-kuurille.
Edellisestä matokuurista ei ole vasta kuin tasan kaksi viikkoa, jota yleensä suositellaan
pentujen madotusväliksi. Nyt joutuvat naperot oikein tehokuurille.
Tänään pienet pääsivät ensi kertaa ulos.
Parveke oli uusi kokemus ja siellä tutkittiin innolla paikkoja.
Lopulta koko lauma taapersi sisään.
Uusi isompi aitaus on selvästi pentujen mieleen. Nyt voi leikkiä ja juosta keskenään.
Lähes pennun kokoisen lelun raahaaminen on aika liikuttavan näköistä.
31. vrk 16.11.2006
Täplän Axilur-kuuri jatkuu ja pennut ovat taas oikein pirteitä ja eläväisiä.
Kakatkin ovat taas kiinteitä (joskin valkokirjavia).
Parvekkeella käytiin taas pistäytymässä ja tämän päivän hittijuttu oli tyhjä koiranruokasäkki, jota oli
kiva järsiä ja jonne saattoi sisään mennä seikkailemaan.
Pillin kutsuun pennut reagoivat tulemalla täyttä laukkaa luokseni, usein ne tulevat niin
vauhdilla, että tassutkin osuvat kippoon.
Pentulaatikkoa saa siivotakin entistä innokkaammin.
32. vrk 17.11.2006
Tänään käytiin ensi kertaa ulkoilemassa. Takapihan hiekkaparkkipaikalle kannoin
kaksi pentua kerrallaan naperot tutustumaan ison maailman ihmeisiin.
Reippaasti ne ulkona tutustuivat paikkoihin ja suurin osa kävi siellä kakallakin.
Kutsusta naperot juoksevat luokse ja pillin vihellyksestä tullaan täyttä laukkaa.
Varsinaisia pieniä terriereitä nuo tuntuvat olevan: joka paikkaa tutkitaan hampailla
ja Katin tipu-lelukin on saatu jo pureksittua rikki.
Parvekkeella olo on edelleen hauskaa ja vesikupin kaataminen vasta onkin mukavaa.
Oman vetbedin pennut tuntuvat pitävän aika kuivana ja kakat tehdään aitauksen kaukaisimpaan nurkkaan,
mutta pissoja tulee tietysti vähän joka puolelle pentulaatikkoa.
33. vrk 18.11.2006
Nyt ulkoilemaan pääsi koko lauma yhdessä, kun Tiina, Janni ja Reetta
tulivat kyläilemään. Märässä maassa ulkoilu ei vielä kovin paljon huvittanut,
mutta hiukan jo tukiskeltiin nurmikkoa, lunta ja jäätä. Samalla otettiin pennuista pää- ja seisotuskuvat 4 viikon ikäisinä.
Kiitos kuvien räpsimisestä Janni Krögerille.
34. vrk 19.11.2006
Tänään olikin vipinää, kun Täplän perhe tuli käymään.
Täplä tapaasi pitkästä aikaa Juhan, Minna-Riitan, Matildan ja Amandan sekä Minna-Riitan äidin ja
tyttöjen nuoret serkut Emman (3 v.) ja Ainon (1 v.).
Pennut olivat aivan ihastuksissaan uusista hienoista leluista, joita voi repiä, kantaa ja vinguttaa!
Lisäksi kaunis fleece-peitto tuntuu olevan mieleinen alusta nassikoille.
Kiitos kovasti! Aiemmin Pirkko teki ihastuttavat tilkkutäkit pennuille, joten tällä kertaa ne saavatkin ison kasan tavaraa mukaansa:
niin pentudummyn, pillin, oman kansion, tilkkutäkin, lelun kuin näyttelyhihnankin.
Ihmisten tapaaminen ja sukkien maistelu tuntui olevan pentujen mieleen.
Myös serkkuni Ville avovaimonsa Katin kanssa poikkesivat meille.
Ja pennut nauttivat kaikesta aktiviteetista kunnes taas vaipuivat unten maille.
Tänään Täpläkin pääsi ensimmäistä kertaa viikkoihin kävelylle,
matkaa ei vieläkään kertynyt kilometriä pidempään.
35. vrk 20.11.2006
Tänään oli sitten viikonlopun jälkeen hieman rauhallisempi päivä, ei vieraita vaan kahteen pekkaan ulkoilua pihanurmikolla, asfaltilla, kivetyksellä ja sorassa.
Pennut olivat jo tosi vauhdikkaita ja itsenäisiä, mutta tulivat aikas hyvin kutsusta luokse. Etenkin Manteli ja Pilkku painelivat kovaa vauhtia pihalla.
Ruoto ja Nokinenä kävivät naapurin Turboa (springeri-ajokoira-sekoitus) moikkaamassa.
Laitoin pentuaitaukseen Harryn lentoboksin viikonlopun aikana ja nyt siellä on jo käynyt yksi jos toinenkin pennuista.
Nokinenän käsityksen mukaan se muistuttaa ilmeisesti festari-vessaa, koska siellä piti käydä kakalla ;)
Pissaa ja kakkaa tulee muutenkin siinä määrin, että välillä tunnen itseni siivoojaksi ennemmin kuin koirankasvattajaksi.
Tarkemmin ajatellen, sitähän se kenneltytön työkin oli pitkälti...
KUUDES VIIKKO
36. vrk 21.11.2006
Aika kuluu kuin siivillä. Tänään tuli pennuille viisi viikkoa mittariin.
Niillä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita jo kummasti. Tänäänkin käytiin kaksi pentua kerrallaan ulkoilemassa.
Nyt kiivettiin jo asfalttiliuskaa ja kiviä pitkin ja tutkittiin ulkoharjaa, kasveja ja metalliritilälläkin saattoi kävellä.
Pentulaatikossa ei ole enää "A-estettä" vaan toisen osan poistuttua käytöstä se on ennemminkin keinu.
Pennut kinastelevat jo hurjan näköisesti. Ja äänekkäästi.
Kahden kesken on harjoiteltu hieman luoksetuloa, istumista, maahanmenoa ja noutamista.
Pennut ovat todella innokkaita kantamaan ja tuovat tavarat iloisesti syliin, mutta
ne eivät vielä tunnu kykenevän seuraamaan lentävää esinettä.
Käsi on kivempi. Lisäksi seisotan pentuja päivittäin hetken ajan näyttelyasennossa pentulaatikossa.
37. vrk 22.11.2006
Tänään Sinttu, Sami ja heidän ystävänsä Maija tulivat kyläilemään. Ensin pennut pääsivät ulkoilemaan pihaan ja kyllä niillä olikin vauhtia ja vaarallisia tilnateita.
Sisälle tullessa otimme tavoitteeksi mahdottoman tehtävän eli pentujen yhteispotretin.
Huh huh. Hiki tuli ja riiviöt olivat aina väärinpäin. Muutama kuva saatiin kuitenkin.
Sintun ottama kuva päätyy Springerin joulutervehdykseen (enpä laitakaan sitä vielä sivuille),
yllä kuvassa olevassa koko lauma eli Neiti Nokinenä, Raita, Pilkku, Repe, Manteli, Blondi ja Ruoto
Axilur-kuurikin iski sekä pennuille että Täplälle.
38. vrk 23.11.2006
Sari ja Markus kävivät katsomassa pentuja ja samalla pääsi taas koko lauma pihalle.
Pennut jaksavat koko ajan enemmän eikä unikaan enää maita niin pitkiä aikoja.
Ovathan nuo todella suloisia, mutta aikamoisia riiviöitä, jotka purevat ja repivät vaatteita.
Illalla harjoiteltiin vielä keitettyjen kanapalojen etsimistä lattialta.
Tytöt pääsivät tänään etsimään, poikien vuoro on huomenna.
Blondi oli aikas haka hommassa ja Mantelikin löysi namit melko hienosti.
Nokinenä ja Pilkku olivat hieman ihmeissään.
39. vrk 24.11.2006
Tänään Repe ja Ruoto näyttivät kykynsä kananpalojen etsimisessä lattialta.
Pojat olivat tosi tarkkoja ja kaikki palat päätyivät lattialta parempiin suihin.
Myös fasaaninsiipeen pääsi kukin tutustumaan vuorollaan.
Kaikki kantoivat siipeä ja suurin osa toi sen kutsusta syliin.
Pennut ovat liikuttavia juostessaan täyttä laukkaa syliini.
Manteli ja Nokinenä pääsivät myös autoilemaaan lähtiessäni kauppareissulle.
Illalla Saija ja Johanna poikkesivat, kun pennut riehuivat hurjimmillaan.
Ne ovat todella innokkaita taistelemaan ja leikkimään, ja ne todella roikkuvat vaikka neljä jalkaa ilmassa taistellessaan.
Hmmm... olisko se suojeluhihan pureminen sittenkin se ihan omin juttu näille riiviöille ;)
Illan hämärissä koko porukka pääsi myös ulos juoksemaan. Ja kivaa oli taasen.
Pennut ja fasaaninsiipi
40. vrk 25.11.2006
Tänään harjoittelimme muutaman pennun kanssa paperitollon noutamista, joka sujuikin kohtuullisen hyvin.
Ne eivät vieläkään osaa seurata lentävää tolloa (katsovat sen sijaan heittävää kättä), mutta luoksetulo sujuu hienosti.
Niina tuli 6-vuotiaan kummityttönsä Venlan kanssa pentuja katsomaan, ja Maaritkin piipahti ohimennen.
Pentulauma pääsi taas pihaan yhdessä ja samalla
tuli tutustuttua useampiinkin ihmisiin, kun naapurit jäivät pentulaumaa ihmettelemään.
Kaikki naperot ovat reippaita tutkimaan ympäristöään, valitettavasti rappuset tuntuvat erityisen mielenkiintoisilta.
Tänään pentuja myös seisotettiin pöydällä, Mantelin kanssa hiki taas virtasi, mutta muiden kanssa selvittiin aikas hyvin kunnialla.
Kuvat 5,5 viikon ikäisistä pennuista
41. vrk 26.11.2006
Pentujen ihmeellinen maailma taas laajeni.
Kaisa ja Jarkko tulivat pentuja katsomaan ja samalla kärräsimme pennut lentoboksiin ja autoon.
Alussa pennut yrittivät hieman narista ja vonkua ulos päästäkseen, mutta hiljenivät sitten.
Päästyämme kaemmaksi metsätielle, koitti aivan uudenlainen kokemus.
Autosta pääsikin tutustumaan metsään ja sen hienouksiin. Pennuilla oli tosi hauskaa: ne kaatoivat
pienen kuusen, Blondi muiden suosiollisella avustuksella tuhosi puolet muurahaisperästä
ja leikki kukkulan kuningasta. harjoittelimme eka kertaa ulkona myös pillillä luoksetuloa ja naperot juoksivatkin syliini
täyttä laukkaa ja saivat keitettyä kanaa palkinnoksi hienosta luoksetulosta.
Kävelimme pienen lenkin koko lauman kanssa ja sitten palasimme takaisin autolla pentujen uinuessa kiltisti.
Iltapäivällä tuli vielä lisää vieraita: Riikka ja pieni Silja-tyttö, Niina äitinsä kanssa ja ystäväni Taru.
Raita vieläpä keksi, että laatikossa olevaa "keinua" voi ihan oikeasti keinuttaa omin jaloin.
Oli hauska seurata kun ikään kuin lamppu syttyi pennun pään päällä.
Ja pojalla oli taas hauskaa.
42. vrk 27.11.2006
Tänään lounas olikin aivan erilainen. isän hirviporukka sai viikonloppuna hirven kaadettua ja niinpä naperoilla tarjoutui tilaisuus ribs-lounaaseen.
Raa'at kylkiluun palat saivat totaalisen hiljaisuuden pentulaatikkoon, kun jokainen paneutui syömään omaa palastaan.
Tämä herkku olikin erittäin mieleistä. Iltapäivällä Anne kävi pentuja moikkaamassa ja samalla ne pääsivät ulkoilemaan.
Ensin lähdettiin lähimetsään tyttöjen ja sitten poikien kanssa.
Oli taas menoa ja meininkiä.
SEITSEMÄS VIIKKO
43. vrk 28.11.2006
Tänään tulikin iso määrä vieraita, kun agilitytreeniryhmästäni saapuivat Janni, Tiina,
Jasu, Nappi, Naana ja Laura. Pentuaitauksesta kuului taas jumalaton murina.
Tänään Manteli pääsi yksistään harjoittelemaan vauhdikkaita noutoja ja Raita sai etsiä lattialta jauhelihapaakkuja.
Hyvin poika jaksoi keskittyä ja löysi kaikki herkkupalat.
44. vrk 29.11.2004
Tänään oli pitkästä aikaa tasaisempi päivä. Ei vieraita eikä muutakaan ihmeellistä.
Imuroidessani pennut keksivät, että mokomaa härveliä kohti voi hyökkäillä aidan takaa.
Onneksi ne ovat "vankilassa" ettei tarvitse irrotella naskaleita imurista.
Muut tytöt Mantelia lukuunottamatta pääsivät harjoittelemaan seuraamista, istumista, maahanmenoa ja luoksetuloa kanssani kahdestaan.
Palkkana oli raakaa jauhelihaa.
Ruoto kävi vapaana asunnossa kiertämässä kaikki paikat ja repimässä keittiön mattoa metrin verran eteenpäin.
45. vrk 30.11.2004
Tänään koitti pentujen ensimmäinen pidempi automatka, kun käänsimme auton nokan kohti Tamperetta.
Matkalla joku pojista oli oksenatnut boksiin, mutta muuten matka uinuttiin kiltisti.
Perillä pennut pääsivät isolle aidatulle pihalle juoksemaan ja niillä oli niin mukavaa.
Alakerrasta rähinäremmi sai pahvilaatikoiden ja sanomalehtien päälle oman aitauksen.
Kaikki kakat tuli hienosti ulos eikä paikanvaihdos tuntunut missään ;)
Naperot nukkuivat kiltilti puoli kahdeksaan aamulla eikä uusi paikka aiheuttanut turhia kitinöitä.
46. vrk 6.12.2004
Tänään oli heti aamusta eläinlääkärintarkastus.
Kaikki olivat pirteitä ja terveitä, purennat ok.
Urosten kivesten laskeutuminen näyttää taas vähän heikolta.
Raidalla oli kummatkin kivekset paikallaan, Ruodolla toinen on matkalla nivuskanavassa
ja toivottavasti vielä laskeutuu, mutta Repellä toinen kives piilottelee vielä kaukana eikä todennäköisesti laskeudukaan.
Sääli, koska kaikille pojiille olisi todella mukavat ja aktiiviset kodit odottamassa.
No, onhan tässä vielä viikko aikaa painia asian kanssa.
Mantelilla on pienen pieni napatyrä, jonka syy on melko varmaan Täplän tiukassa napojen repimisessä ja tutkailussa.
Pentua haittaava vika se ei kuitenkaan ole.
Lääkäristä lähdettiin Mouhijärvelle pentujen uinuessa lentobokseissa autossa.
Marjukka katsoi pennut läpi ja sain kullanarvoisia vinkkejä pentujen ulkonäön arviointiin.
Samalla saatiin pennuista otettua kuvat 6,5-viikon iässä.
Marjukka jaksoi taistella myös Mantelin ja Repen kanssa ja lopulta ne seisoivat ihan kohtuullisen asiallisesti.
Kiitos! Oli taas pennuilla meno päällä.
Kyllä pentujen pito omakotitalossa on helppoa.
Oven avatessaan ja pennut pihalle ja niinpä kaikki kakat ja suurin osa pissoistakin on tullut ulos.
Ihanaa! Toisaalta kyllä ne olohuoneessa asuvat riiviöt ovat todella hyvin sosiaalistuneet ja eläinlääkärissä ne vain painoivat menemään.
Helpottaahan se aikanaan sitten pentujen eloa uusissa kodeissa, kun niiden ei tarvitse keskittyä uuden paikan ihmettelyyn,
vaan ne saavat heti alkaa imeä oppia itseensä.
47. vrk 2.12.2006
Taas autoiltiin, tällä kertaa Tampereelta takaisin Keravalle.
Aamu sisälsi vauhdikasta ulkoilua, mutta ilta vietettiin rauhallisemmin kotioloissa.
Otin pentuja hieman yksitellen oppimaan noudon alkeita.
48. vrk 3.12.2006
Taas pennuilla kävi vieraita.
Serkkuni Ville avovaimonsa Katin kanssa lähtivät seuraksemme kävelylle läheiseen metsään.
Porukka kulkee kohtuullisen hiensoti mukana ja metsä on täynnä luonnon laatimia agilityesteitä. Siellä voi kiivetä kivelle, kulkea oksien läpi, sukeltaa mättäälle ja maistella
risuja. Kuusen alle on kiva kurkistaa ja kalliolle voi kurkotella.
Iltapäivällä Mirka, Jasu, Sikke, Arja ja Lotta poikkesivat ja silloin aitauksesta kuului mahdoton meteli.
Illalla vielä tulevista pennunomistajista Sinttu ja Pauli, Riitta sekä lapset Joonatan ja Silja poikkesivat.
49. vrk 4.12.2004
Tänään olikin jännitystä päivässä. Naperot lähtivät automatkalle Orimattilaan ja pääsivät pentutestiin.
Tuttuun tapaan koiraterapeutti Kirsi Liikanen testasi pennut käyttäen Malmskogenin autotallitestiä sekä
Volhardin pentutestiä (Puppy Aptitude Test). Kaikki pennut saivat kivat tulokset, joskin eroja pentujen välillä oli selvästi.
Aikaisempiin pentueisiin verrattuna nämä olivat innokkaampia leikkimään jäädessään yksin vieraaseen tilaan.
Muun muassa keskittymiskyvyssä ja mielialan ilmaisussa ääntelemällä oli eroja, moni oli turhankin välinpitämätön ääniä kohtaan.
Laitan testitulokset sivuille, kunhan ehdin ja jaksan.
KAHDEKSAS VIIKKO
50. vrk 5.12.2006
Nyt on pentujen koditkin päätetty. Blondi jää kotiin ja siitä tulee "Raisa" (Jangas Duck Soup).
Malmskogen autotallitestin tulokset olivat sellaiset, että olisin voinut ne itse ennalta ruksia "ihannekoirani" tuloksiksi.
ihmisen kanssa toimiessaan se on peruspentu, joka on joltain osin hieman tiukempi.
Pilkun tulokset muistuttivat varsin paljon Täplä-mamman aikanaan saamia tuloksia.
Pilkku (Jangas Dolce Vita) menee sijoitukseen Vantaalle lapsiperheeseen ja siitä pitäisi tulla
myös isännän metsästyskoira.
Manteli on tietyiltä osin tiukempi (taistelutahto ja korkea kivunsietokynnys) kuin sisarensa, muttei
testien mukaan mikään mahdottoman omapäinen kuitenkaan.
Mantelista (Jangas Dimples) tulee Nummelinin perheen sijoituskoira ja se muuttaa äitinsä luo Turkuun.
Nokinenä oli varsinainen veitikka ja vekkuli, joka teki ihan oman päänsä mukaan. Sitä oli välillä vaikea katsella tirskumatta.
Pennusta tulee Jangas Dirty Dancing ja se muuttaa Helsinkiin Sarin ja Markuksen kaveriksi.
Pojat olivat myös aika hauskoja olentoja. Raita ei ollut ihan niin tiukka kuin epäilin, mutta reipas peruspentu kuitenkin.
Raidasta tulee "Remu" (Jangas Direct Action) ja se muuttaa Tampereelle Kaisan ja Jarkon luo.
Pieni ja pippurinen Repe näytti olevansa tosi reipas autotallitestissä ja mukava peruspentu käsiteltäessä.
Hieman itsenäisempi kuin monet muut. Repestä tulee "Tarmo" (Jangas Da Vinci Code) ja se muuttaa Espooseen
Sintun ja Samin hauveliksi ja Santtu-sedän seuraksi.
Ruoto oli myös aikas hauska testeissä, varsin reipas ja aika helposti käsiteltävä.
Vaarin näköinen poika saa viralliseksi nimekseen Jangas Dirty Harry ja
muuttaa Timolaan Elvis-enon seuraksi, jos toinenkin kives laskee oikealle paikalleen.
Tänäänkin pennuilla kävi vieraita ja ne pääsivät hieman pihalle ulkoilemaan, kun Kristina ja Lauri sekä
Pirjo nuorten tytärtensä Annin ja Emman kanssa poikkesivat. Pennuilla oli taas hurjan hauskaa.
Illalla ne saivat poron lihaisia luita järsittäväkseen ja ilta kuluikin rauhallisissa merkeissä.
51. vrk 6.12.2006
Tänään pennut pääsivät ensin juoksemaan metsään oikein isolla porukalla, kun kyläilemään tuli niin lapsia kuin aikuisiakin.
Nummelinin perhe tuli katsomaan pentuja ja hakemaan sekä pentujen emän että yhden pennun eli Mantelin kotiin.
Manteli ei vaihda lempinimeä, vaan sitä kutsutaan edelleen samalla nimellä tulevaisuudessa.
Topakka tyttönen lähti tyytyväisen näköisenä matkaan kohti Turkua! Ja Täplä varmisti tällä kertaa ettei vaan jää matkasta ;-)
Täällä viimeinen Axilur-kuuri aloitettiin myös. Illalla Taru kävi pentuja katsomassa ja
lähdimme iltasella häntä saattamaan asemalle autolla Nokinenän kanssa. Pentu hieman protestoi yksin boksiin joutumista, mutta
ihmetteli tyytyväisen oloisena aseman hälinää sylissä ollessaan.
52. vrk 7.12.2006
Tämä päivä kului rauhallisissa merkeissä kolmen pennun huomista lähtöä valmistellessa.
Pennut pääsivät manikyyriin ja tassukarvat sekä hännänpää trimmattiin.
Kotiin jäävä Raisa on kaksin treenatessa oppinut nimensä, ostaa aikas kivasti istahtaa käskystä ja seuraa somasti.
Dummyn noutokin sujuu ongelmitta. Olemme harjoitelleet myös katsekontaktia, maahanmenoa ja perusasentoon tulemista.
53. vrk 8.12.2006
Tänään oli edessä kolmen pennun muutto uusiin koteihin. Raita josta tulee "Remu", Nokinenä eli "Tico" ja Pilkku eli nykyisin "Nuppu" muuttivat uusiin koteihinsa.
Reippaina ne lähtivät uusien omistajien matkaan. Tänne jäi vielä kolme kiljukaulaa huutamaan lähteneiden sisarusten perään, onneksi poron luut rauhoittivat trion.
Pentulaatikko on siis kovasti tyhjentynyt ja hiljentynyt. Sain jo viestiäkin, että kaikki on mennyt hyvin.
Manteli on kotiutunut hyvin, vaikka Täplä-äiti näyttikin, kuka siinä taloudessa käskee.
Remu matkusti Tampereelle kivasti ja tutustui siellä heti koko taloon ja perheen muihin koiriin.
Tico-tyttönen on jo kuulemma kovasti leikkinyt, syönyt hyvin ja tehnyt asiansa pihalle.
Nuppukin on kuulemma hyvin kotiutunut ja lapset kertoivat pentua hakiessa,
että heillä on jo valmiiksi oikein paljon leluja pennulle.
54. vrk. 10.12.2006
Tänään Tarmo (Repe) lähti kohti omaa kotiaan Sintun ja Samin mukana.
Tarmo muuttaa Santtu-sedän luokse Espooseen. Automatka oli sujunut hyvin
ja pihassa Tarmo oli tarmokkaasti ja rohkeasti tutustunut niin Santtuun kuin naapureihinkin.
Täällä pentuaitaus on jo paljon rauhoittunut, kun enää Raisa ja Paavo ovat kotona.
Täplälle valitettavasti iski nisätulehdus sen kotiuduttua.
Onneksi antibiootit tehosivat nopeasti.
YHDEKSÄS VIIKKO
12-14.12.2006
Pentujen kanssa olen harjoittelemme dummyn noutamista päivittäin, lisäksi seuraaminen, istuminen,
maahanmeno ja luoksetulo sujuvat aika hyvin. Raisan kanssa olemme treenanneet myös remmissä kulkemista postilaatikolle ja takaisin.
Se on vielä paljon työn alla. Remmi kutittaaa ja välillä täytyy laittaa neljä jalkaa tanaan, kun ei ole kiva ollut nyörissä.
"Free Willy (tai oikeammin Raisa)" huutaa pennun sielu. Riehu-Raisa pääsi kävelemään risteykseen, harjoittelemaan niin remmissä kävelyä, istumista kuin seuraamistakin.
Bussia odottelevalle poika taisi mietiskellä, että mitä höyrähtänyt akka tekee,
kun kuljimme neljän suojatien yli takaisin kotipihaan ja aina ennen tietä pentu istahti -
ja oli tietysti tosi hieno. Paavo pääsee aina aamu- ja iltapissille mummun kanssa,
ja juoksee metsässä kuin pieni eläin, mikä se tietysti onkin.
15.12.2006
Hemulin emäntä Kristina kutsui meidät valmistujaisiinsa, ja tarkoitan siis todellakin meitä - myös Paavoa ja Raisaa.
Itse kukin voi itsekseen miettiä, kuinka hauskaa kakaroilla oli kolmenkymmenen vieraan joukossa isossa omakotitalossa.
Naperot painoivat täyttä höyryä eteenpäin, mitä nyt välillä pääsivät jonkun syliin hetkeksi istahtamaan.
Yhdeksän maissa alkoi vasta hieman ramaisemaan, mutta ennen puoltayötä ei pitkiäkään unia maltettu ottaa.
Lattialla olevat huonekasvit kiinnostivat turhan paljon ja tarjoilupöytä kahvikuppeineen kilisi kertaalleen vaarallisesti, jotkut pissat ja kakat tulivat sisään,
mutta kaikesta huolimatta selvisimme pahemmitta ongelmitta kotiin. Kiitos Kristinan pitkäpinnaisten sukulaisten ja ystävien ;-)
Kati on ottanut mummun tehtävät tosissaan ja viettää aika paljon aikaa pentuaitauksessa naperoiden kanssa.
Aluksi ajattelin, että se menee pikku-kirppujen luo vaan ruokaa etsimään, mutta kyllä se siellä ihan oikeasti tuntuu viihtyvän muuten vaan.
17.12.2006
Tarmo tuli kyläilemään ja niin kolmikko pääsi metsään juoksemaan.
Tarmo, joka oli syntyessään pentueen pienin, näytti nyt trion suurimmalta.
Se on tosi reipas poika ja ihanasti oppinut pitämään kontaktia ja istumaan käskystä.
Seuraaminenkin luonnistui jo nuorelta mieheltä hienosti :)
Tarmosta on kasvamassa tosi kiva koira.
18.12.2006
Raisan elämässä tapahtui lisää ihmeellisiä asioita.
Se pääsi ensi kertaa agilitytreeneihin.
No, ei nyt vielä esteille, mutta mukaan kävelemään ja katsomaan hallia.
Raisa-rakas on tosi reipas. Eikä se hämmentynyt pitkäksi aikaa, vaikka Rommi
tönäisi pennun kanveesiin heiluvalla hännällään.
Kaikkia vastaantulijoita mentiin innokkaasti tapaamaan ja - yllätys, yllätys -
ne vaan heilutti häntää, sen sijaan, että olis pistänyt pennut ruotuun kuten mummu ja vaari.
Hallillakin oli mukavaa, etenkin jos pääsi ihmisten syliin tai minun kanssani seurailemaan.
Boksiin Raisa jäi kiltisti odottamaan leikkimielisten kisojen ajaksi.
Lopputunnista Raisuli pääsi hiukan halliin kävelemään.
Vierestä kuuluva keinun kolahdus aluksi vähän hämmensi,
mutta hetken päästä häntä nousi taas pystyyn ja eikun menoksi.
On se reipas Riesa.
20.12.2006
Tänään oli koulussa joulukirkko ja minulla hyppytunnit niin, että saatoin vaan oppilaat kirkon ovelle pikku-Raisulin kanssa.
Napero oli ihan onnessaan kulkiessaan 400 ihmisen kanssa kirkolle,
osan matkaa se kulki sylissä, osan ajasta vapaana seuraillen.
Ja ehtipä tyttönen istumaan aika monen oppilaan ja opettajan syliinkin.
Tämän jälkeen käytiin vielä eläintarvikeliikkeessä hakemassa lisää kuivaruokaa, ja -uskokaa tai älkää - sielläkin oli tosi hauskaa!
Raisa tuntuu olevan äärettömän reipas tyttö, ja silti se on kontaktinhakuinen ja niin kuuliainen kuin tuollainen tirppana nyt voi olla.
Raisu sai myös tutustua vinkuleluun ja siinä se tuntuu tulevan vaariinsa ja äitiinsä: ei ole vinkulelun voittanutta!
24.12.2006
Joulua vietettiin tätini luona ja pennutkin pääsivät mukaan.
Niillä oli taas hauskaa vieraassa paikassa, vaikka olihan niiden pissattamisessa aikamoinen homma. Ne olivat milloin kenenkin mukana pihalla. Onneksi ihan keskustassa olevassa talossa on fiksusti aidattu isäpiha, joten pennut saattoivat juosta siellä vapaana. välillä tosin pennut passitettiin putkaan, kun meno oli sen mukaista.
Aatonaattona tasitupari Raisa & Paavo tapasivat Remu-veljen ja olivat yhtenä rintamana velipojan kimpussa, hetken päästä velikin hyväksyttiin taas joukkoon mukaan.
