Anett, wss Bisse, cockeri Pele ja wss Claara

Ensimmäiset innokkaat saapuivat leirille jo sunnuntai-iltapäivällä pystyttämään telttojaan Arjan leikkaamalle nurmelle. Maanantaiaamu alkoi värikkäästi: itse heräsin migreenikohtaukseen ja Anetten blueroan cockerspanieliuros Pele päätti ottaa ritolat viihdyttyään kokonaiset 19 tuntia leirillä. Huolesta huolimatta aloitimme aamusella näyttely-, agility- ja TOKO-koulutukset. Iloinen yllätys oli, että joukosta löytyi muutamia tottelevaisuuskokeisiin tähtääviä koirakoita. Käsittelimme tavallisia asioita kuten kontaktinpitoa, uuden asian opettamista, seuraamista, paikallaoloa sekä noutamista, ja monet koirat toimivatkin todella reippaasti! Anett neuvoi nuoria näyttelyiden ja esittämisen saloihin, Pirkko puolestaan ohjasi agilityryhmiä, joista yhdessä oli jo aiemmin lajia harjoitelleita nuoria. Myös ensimmäiset seitsenottelut aloitettiin heti leirin alkaessa. Leirin aikaan täytimme myös leiripäiväkirjaa, jonka alkuun jokainen leirillä käynyt vastaili kysymyksiin itsestään ja koirastaan. Myöhemmin kirjaan kirjoitettiin myös leirin tapahtumista.

Tohtorinnat Pirkko, Anett, Arja ja minä

Illan tullen me ohjaajat pukeuduimme valkoisiin lääkärintakkeihin, hengityssuojiin ja suojakäsineisiin, pihamaalle ilmestyivät tohtorit Kikkero, N. Gerispri, Lipaseni ja Kosiveira. Spanieliliiton Psykiatrinen Osasto aloitti vastaanoton ja kaikki leiriläiset pääsivät hoitoon. Valitettavasti hoitotulokset Pakkomielteenomaista Koiraeläin Oireyhtymää hoidettaessa jäivät kovin laihoiksi, koska yksikään leiriläinen ei leirikasteen jälkeen poistunut lopullisesti kotiinsa. Illalla paikalle saapui myös Sini-Satu Immonen eli Sinttu walesinspringerinsä Santun kanssa. Sinttu hoiti leirin ajan kauppareissut tullessaan iltaisin töistä leirille.

Iloinen jälleennäkeminen karkureissun jälkeen

Illalla leiri oli huolen vallassa, koska kadonnut koira ei ollut vielä palannut illan pimetessä. Onneksi aamun tullen metsän kautta Espoon keskustaan pelehtinyt cockerspanieli löysi lopulta tiensä takaisin leirille hyväkuntoisena pitkähkön kävelyretken jäljiltä. Huokasimme helpotuksesta nähtyämme karkulaisen hyvinvoivana ja häntää iloisesti heiluttavana. Pele näytti olevan jo valmis seuraaviin seikkailuihin!

Tiistaina saimme vieraaksemme Pertti Kotirannan, Marja-Liisa Tuomisen sekä Tanja Miilumäen, jotka tulivat kertomaan metsästyskoulutuksesta. Seuraavaksi löytyy leiriläisen kertomus aiheesta.



Emma Kuparinen: METSÄSTYSKOULUTUS

Pertti ja wss Iiris

Oli kaunis päivä, vettä sateli silloin tällöin ja taivas oli pilvitäyteinen, auringosta ei tietoakaan. Kävipä niin, että me korttia pelaavat leiriläiset näimme muukalaisen kapuavan mäelle kohti meitä. Pienen pienet koirakultamme aloittivat tästä innostuneina haukkukilvan, tervehdyksenä tälle vieraalle miekkoselle.
Hetki vielä kului kunnes muukalaismies esitteli itsensä Pertiksi ja kertoi puhuvansa metsästyksen saloista! Mukana olevat koirat tuli myös esiteltyä. Siinä Pertin puhuessa kävi ilmi tärkeitä seikkoja mm. spanielin tulisi tehdä siksak-kuviota ampujan lähellä ja ajaa riista ammuttavaksi, heti laukauksen jälkeen istuen. Myös koirien noutoesineet: damit + sulat + riistapukki tuli esiteltyä ja frisbee ja bumerangi jopa testattua hausta puhuessa.
Myös koiriemme paukkuarkuus testattiin lähtölaukausaseella. Reagoinnit vaihtelivat tutisevista jaloista innokkaisiin katseisiin taivaalle. Sitten tuli tauko, jonka jäl-keen Pertti alkoi kertoa pakkonoudosta. Koiralle työnnettiin suuhun dami ja sanottiin "nouda" koiran tuli pitää damia suussaan hetken aikaa ja antaa se sitten omalle ihmiselleen, jonka jälkeen se sai palkintonsa (kuva oikealla).

wss Tintti noutaa

Tätä kaikkea seurasikin uima-matka. Jokainen rämpi läpi metsän ja saapui huohotellen lammelle. Siellä koirat yksi toisensa perään molskahti veteen ja omistajalleen riistakapulan kantoi. Olihan välissä tietty hieman nirsompia hauveleita, jotka tyytyivät katselemaan lähenevää pukkia rannan suunnalta. Sitten alkoi paluumatka, jota pyöreän mehevät mustikat viitoittivat. Hyvin siis joku ainakin muistaa ja oppi jotain uutta =>Emma

Tiistaina saimme nauttia iltanuotiolla esityksistä, joista osa sai ainakin meidät ohjaajat nauramaan kaksin kerroin kippurassa, hyvä ettei sentään pissat tullut housuun kovasti nauraessa! Eritoten Ainon parodia saksalaisesta kurista oli pistämätön. Walesinspringerini Kati pääsi mukaan meidän ohjaajien esitykseen metsämiehen beagleksi näyttelykehään (toinen "beagle" oli portugalinvesikoira Mimmi) ja se ristittiin Ajoksi, myöhemmin neiti ihan vapaaehtoisesti osallistui myös agility-esitykseen.

Keskiviikkona vierailemaan saapui Outi Narinen, joka kertoi MEJÄstä mukaansatempaavaan tyyliin. Iltapäivällä teimme kaikille koirille jäljet metsään. Jopa pikku-Frida sai oman 5-kuiselle pennulle sopivan muutaman kymmenen metrin jäljen. Väinö-kanikin otettiin pakkasesta seuraavaa päivää odottamaan.

Torstain tullen koirat pääsivät kokeilemaan verijälkeä. Osalle jälki oli ensimmäinen, mutta toki joukossa oli aiemminkin jäljestystä koittaneita, muun muassa viime leirilläkin mukana olleet Jasmin Antosalo eli Jasu ja kolmevuotias walesi Toivo. Myös Toivon velipoika Teemu oli päässyt uudelleen mukaan leirille tällä kertaa Laura Pakarisen kanssa. Monia lupaavia jälkikoiria nähtiinkin metsässä, toivottavasti jaksatte harjoitella jatkossakin!

Match Shown voittajat Aino ja ess Sessan sekä Tomi ja wss Bisse

Iltapäivällä järjestettiin MATCH SHOW, jossa tuomarina toimi Sari Vottonen. Walesinarttu Bisse ja Tomi Laaksonen olivat BIS1 ja enkkunarttu Sessan sekä Aino Känsälä olivat BIS2 (kuva). Paras pentu oli Frida-walesi ohjaajansa Elina Junkkilan kanssa, parhaana veteraanina palkittiin isovillakoira Likka ja Laura Laaksonen. Koirat arvosteltiin näyttelyluokittain, mutta jaettiin sinisiin ja punaisiin kuten tavallisestikin Match Showssa. Sen jälkeen olikin vuorossa Junior Handler, jonka arvosteli Anett.

Junior Handler-voittajat Anna ja cockeri Ronja sekä Laura ja isovillis Likka

Anna Jormakka:
JUNIOR HANDLER

Torstai-aamu: "pieni" jännitykseni alkoi paisua… Tänään oli junnu handeli (niin kuin Tuula asian ilmaisi), Match Show ja Senior Handler. Älytön puunaaminen alkoi verijäljen jälkeen. Kun Ronja oli jotakuinkin hyvin laitettu, alkoi Match Show. Emme sijoittuneet. Sitten alkoi Junior Handlerin "pienempien" kilpailu, sen voitti Laura&Likka ja toiseksi sijoittu Anna Mannermaa&Sissi. Sitten se missä Ronja ja minä oltiin. Menihän se aika hyvin Ronja ja minä voitettiin, Emma ja Minttu tuli toisiks(!). Sitten alkoi junnujen "pienten" voittajan ja "isojen" voittajan välinen kisa. Olin ihan varma, että Laura voittaa! Mutta ei me voitettiin!!! Sen takia sain kunnian olla senioreiden tuomarina. (kuva vasemmalla)

SENIOR HANDLER
Koirat oli siinä sitten rivissä enkä tienny mitä tehä. Ensin "katsoin" koiria, sitten juostiin ja sitten katoin hampaat. Kirjainten vuoro ; D Sinttu ja Santtu teki A:n, Tiina ja Ajo (Kati) teki K:n, Tuula ja Milli teki Q:n, Sari ja Jimi teki I:n, Arja ja Saija teki T:n, Anett ja Bisse B:n ja Pirkko ja Punkki (=12-vuotias amerikancockeri Sussu) teki pienen kauno-g:n. Se jos mikä oli hulvatonta. Sitten vielä pari muuta kirjainta ja numeroo vaihtokoirien kanssa. Sijoitukset:

Emma ja wss Minttu

7. Pirkko ja Punkki
6. Tuula ja Milli
5. Arja ja Saija
4. Tiina ja Ajo (Kati)
3. Sinttu ja Santtu
2. Sari ja Jimi
1.Anett ja Bisse


Illalla taipumuskokeisiin syksyllä aikovat koirat pääsivät koittamaan laahausjälkeä ja hakua. Samaan aikaan Anett kertoi ja näytti muille Harryn avulla, miten spanieli trimmataan. Kiltisti Hurja-Harri jaksoikin Anetten käsittelyssä istua. Torstaina olikin viimeinen leiri-ilta ja nuorten vuoro järjestää ohjelmaa. Kinkkisten arvoitusten jälkeen Pirkko kuvaili Tuulaa mastiffina, Sinttu Arjaa kiinanpalatsikoirana ja Anett suoritti loistavan cockeri-imitoinnin minun kuvaillessani. Arvatkaapa ketkä tämänkin illan kisan voittivat!?

Perjantaiaamuna ilmoitimme, että on aika lähteä aamu-uinnille ja ajoimme koko porukan Oittaan leirintäalueen hiekkarannalle. Perjantaipäivälle kuului perinteinen tietovisa, jonka voittivat Annat, Laura P. ja Tomi . Iltapäivällä järjestettiin myös Mölli-TOKO, jonka kaikki osallistujat ihastuttivat innokkailla ja iloisilla suorituksillaan. Aino ja Sessan palkittiin Ylistettävimmästä Yhteistyöstä, Annalla ja Sissillä oli Kaunein Katsekontakti. Muitakin hienoja, joskin osin vielä pentumaisia, suorituksia nähtiin. Kaikki jopa noutivat tai kantoivat damia iloisesti! Leirin lopulla palkittiin vielä Jenna Pakkala ja walesinarttu Nelle paitsi siisteimmästä teltasta (Jämptisti järjestetyt jutut, tuumasi raati) myös kauneimmasta koirankäsittelystä. Lopulta päästiin itse kohokohtaan eli 7-ottelun palkintojen jakoon. Emilia kirjoitti seuraavan artikkelin leiripäiväkirjaamme.

Emilia Kostamo: 7-OTTELU OITTAAN KOIRA-MÄELLÄ JO KOLMATTA KERTAA

7-ottelu järjestetään Koiramäellä nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisen kerran se järjestettiin 1996 Ruovedellä, mutta silloin se oli vielä moniottelu, jossa oli viisi lajia. Silloin voittaja oli Suvi Viitala koiransa Joyn kanssa. Vuonna 1998 moniottelu muutettiin 7-otteluksi. Seuraavana vuonna 7-ottelut alettiin pitää Koiramäellä. Kahden edellisen vuoden voittaja on Krista Ramsi, vuonna 2000 Toi-von (walesinspringerspanieli) ja vuonna 2001 Ladyn (walesin-springerspanieli) kanssa. Kristalla ei ole omaa koiraa, joten molem-mat koirat olivat lainassa.
Tänä vuonna (2002) on myös 7-ottelu, jonka lajit aloitettiin maanantaina 22.7. Ensimmäisenä lajina oli paikallaolo. Koiran piti olla istuma- tai makuuasennossa paikallaan 10 sekuntia 1 metrin päässä omistajastaan.
Sen jälkeen oli kopitusta. Siinä piti heittää jollekin leiriläiselle pallo ja sanoa kyseisen henkilön nimi. Jos ei muistanut nimeä tai ei saanut koppia joutui pois kisasta. Voittaja oli Anna Jormakka.
Tiistaina oli koirien juoksukilpailu. Ensimmäiseksi pääsi Aino Känsälä&Sessan, ajalla 4,47 s. Matka oli noin 50 metriä. Juoksukilpailun jälkeen oli tikanheittokilpailu (vain omistajille). Tämän kisan voitti Tanja Nieminen pistein 56.

Näkkileivän syöntiä a la Jasu ja wss Toivo

Keskiviikkona oli näkkileivän syöntikilpailu. Sen voitti Nora Sarka & Gena-cockeri, aika oli 45,41 sekuntia. (Leipä oli muuten pyöreä eli tavallista pahemman makuinen.) Loput kilpailut ovat vasta tulossa, joten saapa näh-dä…

Ja niinhän sitä nähtiinkin. Torstaina järjestettiin vedenkantokilpailu, jossa tuli pitää täyttä vesimukia ja koiran talutinta samassa kädessä ja kulkea noin 10 metrin matka loiskuttamatta vettä. Voittajaksi selviytyivät Aino ja Sessan (ajalla 5,15 sekuntia), joille toiselle sijalle päässeet Anna ja Sissi hävisivät vain muutamia sekunnin kymmenesosia.
Jännitys säilyi aina perjantaihin saakka, jolloin viimeiset ottelut ratkesivat. Perunankuorintakisassa monet tytöt kuorivat elämänsä ensimmäisen perunan, Emmalla oli kuitenkin taito hyppysissään, eikä perunan kuoriminen kestänyt 23,99 s kauempaa. Äiti tuntuu hyvin tyttärensä opettaneen!
Koko viikon kestänyt paikallaolo-kisa ratkesi myös aamupäivällä, jolloin mukana oli vielä neljä kilpaili-jaa, jotka poistuivat 5 metrin päähän koirista 50 sekunniksi. Ainoa koko ajan paikallaan istunut oli walesins-pringeri Iiris leirin nuorimman ohjaajan Lotta Söderholmin kanssa!
Iltapäivällä palkittiin myös koko seitsenottelut parhaat. Ensimmäisen sijan saavuttivat 17-vuotias Tanja ja walesinspringeri Tintti (72 p), toiselle jaetulle sijalle ylsivät Emilia ja kooikerhondje Mimosa (65p) sekä Aino ja englanninspringeri Sessan (65p). Onneksi olkoon!

Ja vielä lopuksi: Kiitos taas ikimuistoisesta leiristä! Tervetuloa mukaan ensi vuonna.