PENTUTESTAUS



Marraskuun toisena päivänä järjestettiin jo perinteeksi muodostuneet springereiden luentopäivät ja tällä kertaa luennoimaan oli lupautunut muun muassa englanninspringerspanieleita kasvattava ongelmakoiraterapeutti Kirsi Liikanen, joka kertoi pentutestauksesta. Ensin saimme kuulla johdannon aiheeseen ja mietimme käsitettä "luonne", sen jälkeen keskustelimme pentutestauksesta käytännössä. Saimme myös tutustua kahteen erilaiseen pentutestiin: Amerikkalaiseen pentutestiin eli Volhardin testiin ja Malmskogenin pentutestiin eli "autotallitestiin", joita voidaan kumpaakin käyttää saman pentueen testaamiseen, koska ne tuovat esiin hieman eri asioita.

Kiinnostus pentutestaukseen lisääntyi 1970-luvulla, mutta jo sitä ennen pentuja on testattu etsittäessä parhaiten soveltuvia koiria esimerkiksi armeijan ja poliisin tarpeisiin. Koiria käytetään lukemattomin eri tavoin ihmisen apuna ja siitä syystä testejäkin on kehitetty selvittämään erilaisia ominaisuuksia. Suomessakaan pentutestaus ei ole tuntematonta, muun muassa Opaskoirakoulu, Rajavartiolaitos, poliisi ja armeija testaavat pentuja. Testeistä ehkä tunnetuin on Campbellin testi, jonka pohjalta voidaan koittaa valita "täydellinen seurakoira". Tässä testissä tutkitaan pennun sosiaalista kiintymystä, valmiutta seurata ihmistä sekä pakkoa, sosiaalista dominanssia ja arvoasemaa. Uudet kehittyneemmätkin testit pohjaavat Campbellin testiin. Opaskoiria arvioidaan puolestaan Pfaffenbergerin testin avulla. Pentutestit suoritetaan yleensä noin 7 viikon ikäiselle pennulle, joten kasvattajan on helppo testauttaa koko pentue ennen luovutusta.

Miksi pentuja sitten pitäisi testata ja mitä hyötyä siitä on kasvattajalle? Useimmiten pentutestistä on apua, kun koitetaan selvittää, mikä pentu sopisi kullekin omistajalle. Metsästyskäyttöön sopii toisenlainen pentu kuin mummon seurakoiraksi ja on kaikkien osapuolten onni (niin kasvattajan, pennun kuin uuden omistajankin), että sopiva pentu asettuu taloksi. Testejä voidaan myös pitkällä tähtäimellä hyödyntää jalostuksessa yhdessä luonnetestien ja koetulosten kanssa. Tämä kuitenkin vaatii useamman sukupolven testaamista ja seurantaa, eikä yhden pentueen testaamisesta ole vielä juurikaan hyötyä jalostukselle. Mutta jostainhan kaikki alkaa ja pentuetestaus voi yllättää kasvattajankin tuloksillaan.


MITÄ ON "LUONNE" ?



Ennen kuin koiria aletaan testata täytyy miettiä ja koittaa selvittää itselleen, mitä tarkoitetaan luonteella. Millainen on hyvä "luonne"? Kuinka paljon edes pennun "luonteesta" on perittyä ja kuinka paljon ympäristö on vaikuttanut siihen? Entä voidaanko pennun tulevaa aikuisiän "luonnetta" ennustaa? Näitä kysymyksiä on asettanut muun muassa Melissa Bartlett eräässä artikkelissaan.

William Campbell on kuvaillut testissään neljä käyttäytymismallia, jotka kaikki vaikuttavat luonteeseen ja ovat löydettävissä jossain määrin joka rodusta. Nämä ovat:
· Valppaus (kiinnostuneisuus ympäristöstä)/vaikutuksille ja ärsykkeille altis vs. varovaisuus kotona
· Aktiivinen puolustusrefleksi vs. passiivinen puolustusrefleksi
· Dominanssi vs. alistuneisuus
· Itsenäisyys ó sosiaalisuus

AMERIKKALAINEN PENTUTESTI eli VOLHARDIN TESTI



Testin englanninkielinen nimi on Volhards Puppy Personality Profile, joka on saanut nimensä amerikkalaisen Wendy Volhardin mukaan. Volhard on opiskellut ja tutkinut muun muassa susien käyttäytymistä, työskennellyt koirien kouluttajana yli 30 vuotta ja kahminut tottelevaisuustitteleitä sekä omien koiriensa että valmennettaviensa kanssa. Ennen testin laatimista Volhard keräsi materiaalia useilta eri tutkijoilta, mainittakoon nyt vaikkapa Willian Campbell., Clarence Pfaffenberger, John L. Fuller ja John Paul Scott. Palkittu "Puppy Aptitude Test" (PAT) -niminen filmi on tehty testin pohjalta.

Alkuperäinen tarkoitus oli löytää parhaiten tottelevaisuuskokeisiin soveltuvat koirat, mutta myöhemmin testi on osoittautunut erittäin hyödylliseksi etsittäessä pennulle sopivaa omistajaa. Luennolla painotettiin, että testi on tarkkaan mitoitettava koskemaan kyseistä rotua, koska rodut ovat fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia. Jos pentuja arvioidaan vain "koiranpentuina" saattaa olla, ettei eroja pentujen välillä ilmene. Täytyy siis muistaa ottaa huomioon rodun erityispiirteet! Tuloksia miettiessä tulisi myös huomioida pentueen siihen saakka saamat kokemukset (oppiminen, tottuminen) ja mahdollisesti myös jalostuslinjojen erovaisuudet rodun sisällä. Itse kunkin on varmasti helppo ymmärtää, että ulkorakennuksessa kasvaneet suomenpystykorvan pennut ja keittiössä taapertaneet englanninspringerspanielit suhtautuvat testitilanteisiin eri tavoin jo aikaisempien kokemustensakin ansiosta.

Testaajan tulisi osata lukea koiria, hänen täytyisi osata tulkita pentujen käyttäytymistä ja käyttäytyä johdonmukaisesti ja huolellisesti testiosioita suorittaessaan. Testattaessa seuraamista (osio 2) saattaa testaaja kulkea liian nopeasti tai heittää paperitupon liian kauaksi osiossa 6 (saalistusvietti), jolloin testin tulokset saattavat vääristyä tai jopa muuttua aivan arvottomiksi. Testaajan tulisi osata lukea hyvin koiria, jotta hän ei tee virhetulkintoja, ja hänen tulisi olla pennuille neutraali henkilö. Tässä testissä tuttu henkilö voi kuitenkin olla paikalla kirjaamassa havaintojaan. Testian aikana pentua ei saa jättää yksin, koska siitä sattaa tulla epävarma ja se saattaa vaikuttaa testitulokseen. Yhden pennun testaus kestää noin 15 minuuttia ja koko pentue tulisi testata peräkkäin, kahvi- ja tupakkatauot saavat odottaa testin loppumiseen! Vaikka pentue testataankin parin tunnin sisällä, saatta tässäkin tulla pieniä eroja: ensimmäiset pennut ovat ehkä juuri syöneet ja unisempia, viimeisten ollessa nälkäisempiä ja virkeämpiä. Näin pienten erojen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa testin luotettavuuteen. Testialueen tulisi olla pennulle entuudestaan vieras paikka, mutta sen ei tarvitse olla mikään suuri tila.

Sitten itse asiaan eli miten testi suoritetaan:

PAT Volhards Puppy Personality Test



1) SOSIAALISUUS
Aseta pentu testialueelle. Houkuttele pentua luoksesi istuessani polvillasi ja taputtamalla käsiäsi noin metrin päässä siitä.
Osio kertoo: luottamuksen, turvallisuuden tunteen ja läheisyyden kaipuun asteen
Pisteytys:
1. Pentu tulee halukkaasti, korkea häntä, hyppii, puree käsiä
2. Tulee halukkaasti, korkea häntä, lyö tassuilla, nuolee käsiä
3. Tulee halukkaasti, korkea häntä
4. Tulee varovaisesti, korkea häntä
5. Tulee varovaisesti, matala häntä
6. Ei tule lainkaan

2) SEURAAMINEN (JOHTAJUUDEN HYVÄKSYMINEN)
Nouse ja kävele pennusta poispäin. Huolehdi, että pentu näkee lähtösi.
Osio kertoo: Halusta seurata ihmistä. Seuraamattomuus voi kertoa itsenäisyydestä.
Pisteytys:
1. Seuraa halukkaasti, korkea häntä, kävelee jalkojen ympärillä, puree jalkoja
2. Seuraa halukkaasti, korkea häntä, kävelee jalkojen ympärillä
3. Seuraa halukkaasti, korkea häntä
4. Seuraa halukkaasti, matala häntä
5. Seuraa varovaisesti, matala häntä
6. Ei seuraa laisinkaan tai kulkee toiseen suuntaan

3) KIINNIPITÄMINEN
Istu alas ja aseta pentu varovasti selälleen. Pidä pentua selällään noin 30 sekunnin ajan.
Osio kertoo: Taipumus dominanssiin tai alistuvuuteen. Kuinka pentu kestää sosiaaliseen ja fyysiseen dominansiin liittyvän stressin.
Pisteytys:
1. Kamppailee voimakkaasti, puree, murisee
2. Kamppailee voimakkaasti
3. Rento, ei kamppaile
4. Kamppailee, lopettaa, nuolee
5. Ei kamppaile, nuolee käsiä
6. Jähmettynyt, ei kamppaile

4) SOSIAALINEN DOMINANSSI
Laita pentu seisomaan lattialle. Asetu pennun sivulle kyykkyyn ja sivele sitä selän yli päästä häntään. Jatka sivelyä, kunnes pentu selvästi reagoi.
Osio kertoo: Sosiaalisen dominanssin hyväksynnan aste. Pentu voi yrittää dominoida hyppimällä, puremalla tai näyttämällä itsenäisyytensä jätämällä paikan.
Pisteytys:
1. Hyppii, lyö tassuilla, murisee, puree
2. Hyppii, lyö tassuilla
3. Painautuu testaajan lähelle ja yrittää nuolla kasvoja
4. Vääntelehtii, nuolee käsiä
5. Heittäytyy selälleen, nuolee käsiä
6. Kävelee pois ja pysyy poissa

5) NOSTAMINEN
Aseta kämmenet pennun mahan alle ja nosta sitä hieman ilmaan. Pidä pentua tällä tavoin noin 30 sekuntia.
Osio kertoo: Dominanssin hyväksyminen tilanteessa, johon pentu ei voi vaikuttaa.
Pisteytys:
1. Kamppailee voimakkaasti, puree, murisee
2. Kamppailee voimakkaasti
3. Rento, ei kamppaile
4. Ei kamppaile, nuolee käsiä
5. Jähmettynyt, ei kamppaile

6) SAALISVIETTI (KIINNOSTUMINEN SAALIISTA)
Mene pennun viereen kyykkyyn ja yritä saada sen mielenkiinto paperipallolla. Kun pentu osoittaa kiinnostusta ja seuraa palloa, heitä pallo noin metrin päähän pennun eteen.
Osio kertoo: Halu tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa. Hyvä noutotaipumus.
Pisteytys:
1. Lähtee esineen perään, ottaa sen suuhun ja juoksee toiseen suuntaan
2. Lähtee esineen perään, seisoo esineen päällä, ei tule takaisin
3. Lähtee esineen perään, tulee takaisin testaajan luokse esineen kanssa
4. Lähtee esineen perään, tulee testaajan luokse ilman esinettä
5. Lähtee hieman esineen perään, mutta menettää pian mielenkiintonsa
6. Ei lähde esineen perään

7) KIVUNSIETOKYKY
Pidä pennun tassua kädessäsi ja purista kevyesti peukalolla ja etusormella nahkaa kahden varpaan välissä ("räpylää"). Lisää painetta tasaisesti laskiessasi kymmeneen. Lopeta heti, kun pentu vetää tassua pois tai osoittaa muulla tavoin kipua tai epämiellyttävyyden tunnetta.
Osio kertoo: Kivunsietokynnyksen asteen
Pisteytys:
1. Laskeminen 8-10 ennen pennun reaktiota
2. Laskeminen 6-7 ennen pennun reaktiota
3. Laskeminen 5-6 ennen pennun reaktiota
4. Laskeminen 3-4 ennen pennun reaktiota
5. Laskeminen 1-2 ennen pennun reaktiota

8) ÄÄNIHERKKYYS
Aseta pentu testialueen keskelle. Testaaja tai avustaja aiheuttaa terävän äänen noin metrin päässä pennusta. Iso metallilusikka kattilankatta vasten käy hyvin.
Osio kertoo: Ääniherkkyyden aste (mahdollisesti kuurouden?)
Pisteytys:
1. Kuuntelee, paikallistaa äänen lähteen, kävelee ääntä kohti ja haukkuu
2. Kuuntelee, paikallistaa äänen lähteen, haukkuu
3. Kuuntelee, paikallistaa äänen lähteen, osoittaa kiinnostusta ja kävelee ääntä kohti
4. Kuuntelee, paikallistaa äänen lähteen
5. Painuu kasaan, lähtee poispäin, piiloutuu
6. On välinpitämätön, ei osoita mitään kiinnostusta

9) UTELIAISUUS
Aseta pentu testialueen keskelle. Kiinnitä pyyhkeeseen narun pätkä ja vedä sitä nykien lattialla muutaman metrin päässä pennusta. Vedä pyyhettä poikittain pennun edessä ja poispäin, ei pentua kohti.
Osio kertoo: Reaktion voimakkuus pennun havaitessa tuntemattoman objektin.
Pisteytys:
1. Katsoo, hyökkää, puree
2. Katsoo, ottaa kiinni, haukkuu
3. Katsoo kiinnostuneena, menee esineen luo tutkiakseen sitä
4. Katsoo, haukkuu, häntä jalkojen välissä
5. Hyppää pakoon, piiloutuu

10) FYYSINEN TARKASTUS
Pentua tarkastellaan sen seisoessa rentona paikallaan. Tässä ei anneta pisteitä, vaan arvostellaan pentua rotumääritelmään ja käyttötarkoitukseen nähden "hyvä", "hyväksytty" tai "hylätty" ja lyhyt kuvaus.

PISTEIDEN TULKITSEMINEN:

Eniten 1:siä: Koira on erittäin dominoiva ja omaa aggressiivia piirteitä. Se on nopea puremaan eikä sovellu lapsiperheeseen. Tarvitsee kokeneen kouluttajan, joka osaa säilyttää johtajuuden itsellään.

Eniten 2:sia: Tällainen koira on dominoiva ja saadaan provosoimalla puremaan. Tarvitsee johdonmukaista, määrätietoista ja oikeudenmukaista kohtelua aikuisten parissa ja voi kehittyä uskolliseksi toveriksi, kunhan johtajuus on selvä. Usein eloisa ja ulospäinsuuntautunut koira.

Eniten 3:sia: Tämän tyyppinen koira hyväksyy ihmisen helposti johtajakseen ja on paras vaihtoehto tavalliselle koiranomistajalle. Se sopeutuu nopeasti uusiin tilanteisiin ja sopii hyvin vanhusten ja lasten koiraksi, vaikka saattaa olla liian aktiivinen joissain tilanteissa. Hyvää ainesta tottelevaisuuteen.

Eniten 4:sia: Tällainen koira on erittäin alistuva ja sopii useimpiin koteihin. Se on hieman rauhallisempi ja vähemmän ulospäinsuuntautunut kuin edellinen. Suhtautuu yleensä hyvin lapsiin ja on helposti koulutettavissa.

Eniten 5:sia: Tällainen koira on erittäin alistuva ja tarvitsee paljon rohkaisua kasvattaakseen itseluottamustaan ja tullakseen ulos kuorestaan. Sopeutuu huonosti muutoksiin ja tarvitsee rauhallisen ja tasaisen kodin. Tavallisesti varma lasten kanssa ja puree vain stressaantuneena. Ei paras vaihtoehto ensikertalaiselle koiranomistajalle, koska tämän tyyppinen koira pelästyy helposti ja tarvitsee pitkän ajan soputuakseen uusiin kokemuksiin.

Eniten 6:sia: Itsenäinen koira, joka saattaa pitää taputuksia jopa epämiellyttävänä. Saattaa olla vaikea sekä käyttö- että seurakoirana. Jos muista osa-alueista on 1:siä, saattaa koira purra stressaantuneena. Saatuaan 5:sia muista osista, voi alistuva koira piiloutua vieraita ihmisiä tavatessaan.

Ei selkeää kaavaa (paljon 1:siä, 2:sia ja 5:sia): Tälläisella koiralla saattaa olla jotain vaivaa testitilanteessa. Se on ehkä juuri syönyt, madotettu tai muuta vastaavaa. Kannattaa testata uudestaan muutamaa päivää myöhemmin. Jos tulos on sama, koira on luultavasti hyvin epävakaa eikä sovellu käyttö- eikä seurakoiraksi.

Keskustelimme lyhyesti myös springerspanieleiden toivottavista testituloksista. Ensimmäiseksi Kirsi huomauttikin, ettei ole mitään selkeää kohtaa, joka olisi kaikkein paras, vaan tarkoitus on löytää oikea koira oikeaan perheeseen. Springerin pennuilla kuitenkin tuntuu olevan hyvin korkea kipukynnys, mikä on ymmärrettävää, koska eihän metsästyskoira voi lopettaa työskentelyään pienen naarmun tullessa. Opaskoirakoululla on kuulemma joskus todettu, että parhaat koirat on saatu sellaisista, joilla on ollut suuri into kantaa tavaroita testissä. Luennon jälkeen kaivaessani kirjahyllystäni opuksen "Noutajan pennusta metsästyskoiraksi" kertoo Jyry Tuominen, miten hän testaa pentuja etsiessään itselleen noutajaa metsästyskäyttöön. Hänkin tuntuu katsovan vastaavia asioita.

Linkkejä englanninkielisille Volhards Puppy Aptitude Test-sivuille: www.volhard.com, www.workingdogs.com ja kolmas linkki.


MALMSKOGENIN PENTUTESTI eli "AUTOTALLITESTI"



Nimensä testi on saanut ruotsalainen luonnetesti- ja useiden lajien koetuomarin Leif Sundbergin "Malmskogen"- suursnautserikennelin mukaan. Sundberg on kehittänyt oman pentutestinsä seurattuaan usean vuoden ajan ruotsalaisten koirien MUH (Mentalbeskrivning för Unghundar) ja MH (Mentalbeskrivning)- testejä ja tehtyään johtopäätöksiään eri luonteenpiirteiden periytyvyydestä. Hän on havainnut samojen luonteenpiirteiden näkyvän jo pentutestauksessa. Kiimmokkeena on ollut miehen kiinostus löytää entistä soveliaampia pelastus-, etsintä- ja yleensäkin käyttökoiria. Hänen mukaansa entisiä testausmenetelmiä oli tarvetta kehittää, koska niissä oli selviä puutteita ja suuria väärintulkitsemisen mahdollisuuksia. Testin pohjana on käytetty Volhardin testiä, mutta muutoksia on tehty niihin osioihin, joissa pentua käsitellään (nostaminen, kivunsietotesti). Sundberg suositteleekin käyttämään testiä yhdessä Volhardin testin kanssa. Keskustelimme luennolla, olisiko parempi tehdä nämä kaksi testiä peräkkäin ja kummalla olisi soveliaampi aloittaa. Parhaalta vaihtoehdolta tuntui testien tekeminen eri päivinä, mutta se on valitettavsti usein käytännössä mahdotonta.

Perusajatus Malmskogenin testissä on se, että pentu saa oma-aloitteisesti näyttää ominaisuutensa. Sitä vain tarkkaillaan kauempaa ilman ohjausta tai asioihin puuttumista.

MITÄ TESTI KERTOO?

Testitulos selvittää pennun perusluonnetta ja kertoo millaiseksi pentu todennäköisesti kehittyy. Sundberg kuitenkin korostaa, että testin jälkeen kasvuympäristö vaikuttaa erittäin voimakkaasti luonteen kehitykseen. Testi kuitenkin selvittää millaisia ominaisuuksia pennulla on ja kuinka niitä voisi parhaalla tavalla hyödyntää. Testistä on hyötyä valittaessa pentua tiettyyn käyttötarkoitukseen: pentu joka sopii hyvin kokeneelle metsästäjälle ei välttämättä ole paras vaihtoehto ensikertalaiselle koiranomistajalle.

On kuitenkin muutamia seikkoja, joihin testi ei anna vastausta. Pentu ei muodosta pelkotiloja suuremmassa mittakaavassa ennen kuin se on täyttänyt 8-9 viikkoa. Myöskään aggressiivisuus, puolustushalu, dominanssi eivätkä yllättäen myöskään "saalisvietti", leikkihalu ja uteliaisuus kuulu testattaviin asioihin, koska näihin vaikuttavat voimakkaasti oppiminen ja motivaatio eli se, kuinka kouluttaja osaa näitä osa-alueita vahvistaa.

TESTIN KULKU

Tässä testissä sopivan tilan valinta on kaiken A ja O. Sopiva paikka on esimerkiksi puolihämärä autotalli, jonne on kerääntynyt monelaista tavaraa, ruohonleikkureita, lautakasoja ja muuta vastaavaa. Lisäksi huoneeseen sijoitetaan palloja ja rättejä sekä muita pentua mahdollisesti kiinnostavia tavaroita. Tilaan laitetaan esteitä ja erilaisia pintoja, joita pennun on ylitettävä päästäkseen etenemään huoneen kaikkiin osiin. Paikan tulisi olla pennulle entuudestaan vieras eikä siellä saisi olla edes tuttuja hajuja (ts. keittiössä asuneita pentuja ei kannata testata omassa olohuoneessa, joka haisee tutulle, vaikka pennut eivät ole siellä käyneetkään). Myöskin paikan lämpötilaan tulee kiinnittää huomiota. Jos pennut ovat eläneet lämpimissä sisätiloissa ei kylmä ja kalsea piharakennus välttämättä ole paras paikka, koska pennun palelu voi aiheuttaa sen että se jähmettyy paikalleen kylmästä.

Testaajan tulisi olla pennulle vieras ihminen, jolla on lisäksi tuntemusta ja teoreettista tietoa koirien käyttäytymisestä. On tilanteita, joissa testaajan ammattitaito pistetään koetukselle, saattaa olla vaikea tietää onko pennun jatkuva ulina hätääntynyttä vaiko vaativaa. Testaajan tulisi olla puolueeton, jotta hän ei pentuja tuntevan ihmisen tavoin sortuisi selityksiin. Testaaja piiloutuu perimmäiseen nurkkaan, josta hänen pitäisi pystyä tarkkailemaan pentu häiritsemättä sitä. Hänen tulisi kuitenkin olla pennun löydettävissä.

Avustaja tuo pennun keskelle lattiaa ja poistuu. Tässä testissä tuttu ihminen ei siis saa lainkaan olla paikalla. Pentua tarkkaillaan viiden minuutin ajan: mitä se tekee ja kuinka kauan tekeminen kestää, onko pentu huolestunut/rauhaton, miten se ilmenee, kuinka pentu etenee esteiden lomassa ja leikkiikö se. Viiden minuutin kuluttua testaaja antaa ääntä itsestään ja tulee esiin. Tällöin tarkastellaan erityisesti pennun halukkuutta ottaa kontaktia testaajaan. Mikäli pentu joutuu paniikin valtaan jossain testin vaiheessa, keskeytetään testi heti.

TULOSTEN TULKINTA

Sundberg on itse verrannut testattujen pentujen ominaisuuksia myöhemmin luonnetestattuihin ja todennut havaintojen tukevan toisiaan. Testiä tulee tulkita informatiivisenä, tässäkään testissä suurempi pistemäärä ei ole välttämättä sen parempi kuin pienikään. Testiä onkin tulkittava osio osiolta. Rotukohtaisia eroja tulee esille tässäkin eivätkä eri rotujen pistemäärät ole suoraa vertailukelpoisia keskenään. Parhaan jalostuksellisen hyödyn kasvattaja saa, kun hän säännöllisesti testaa pentujaan ja pitää kirjaa tuloksista sekä vertailee niitä tuleviin luonnetesti- ja koetuloksiin. On myöskin muistettava etteivät eri pistemääriä saaneet koirat ole sen "parempia" tai "huonompia" kuin muut, ne ovat vain eri tavoin muokattavissa tiettyyn käyttötarkoitukseen.

Luennoitsijan käyttämiä lähteitä: Canis 1/ 02: "Det amerikanska valptestet" Canis 2/ 02 : "Garage-testet" Erkki Pulliainen: Koiran luonne ja käyttäytyminen

Julkaistu Springeri-lehdessä 4/2002